Tapahtumakalenteri

Ma 2.3.2015 Avoimet ovet Övre Nybackassa

Ma 13.4.2015 Avoimet ovet Övre Nybackassa

 

 

 

 

Uutisotsikot

Kiittäen ja kumartaen toivotamme hyvää joulua!

Syyskokouksen valintoja ja päätöksiä

Vantaa-Seuran kuulumisia kesän lopulla

Övre Nybackan ensimmäisessä asiakastilaisuudessa juhlittiin syntymäpäiviä

Tagit on putsattu pois myllyn kyljestä

Vantaa-Seura vuokraa Övre Nybackan

Blogissa identiteetistä ja Vantaa-nimestä

Pula-ajan häävalmistelut ja muita tarinoita Vantaalta

Håkansbölen kartano antoi hienot puitteet kevätkokoukselle

Puheenjohtajat tentissä

Vantaa-Seuran puheenjohtaja vaihtui!

 

Uutisarkisto

2012
2011
2010
2009

UUTISET


Övre Nybackan joulutapahtumassa lapset pääsivät tapaamaan joulupukkia ja joulumuoria. Kuva Riina Koivisto 2013.

Kiittäen ja kumartaen toivotamme hyvää joulua!

Vantaa-Seuran vuosi 2013 oli harvinaisen vilkas. Övre Nybackan toiminnan käynnistäminen vei runsaasti voimavaroja, mutta kotiseututalon toiminnan pyörittäminen mahdollisti myös uudenlaisten tapahtumien järjestämisen. Kuluvana vuonna lisättiin myös vapaaehtoistoimintaa. Övre Nybackan toimintojen myötä vapaaehtoisten rooli yhdistyksessä on tullut entistä tärkeämmäksi.

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta yhdistyksen jäsenille, yhteistyökumppaneillemme ja toimintaamme tukeneille sekä tapahtumiinne osallistuneille! Haluamme välittää erityiskiitoksen vapaaehtoistyötä tehneille aktiiveille.

Joulun ja pyhien myötä yhdistyksen toiminta hiljenee. Työntekijät viettävät joululomaa 23.12–6.1.2014. Voit olla meihin yhteydessä heti loppiaisen jälkeen. Avaamme vuoden 2014 Övre Nybackan avoimilla ovilla tiistaina 7.1.2014 klo 18–19.

Rauhallista joulua ja onnea uuteen vuoteen!

Toivottavat Riina ja Susanna


SYYSKOKOUKSEN VALINTOJA JA PÄÄTÖKSIÄ

Vantaa-Seuran syyskokous pidettiin perjantaina 13.12. Nuorisotila Kolmekutosessa. Ennen kokouksen alkua kuulimme uusimpia tutkimustietoja nuorisotilan vaiheista. Puheenjohtaja Andreas Koivisto esitteli myös tuoreen vuosikirjan Helsingin pitäjä 2014. Itse syyskokouksessa tehtiin päätöksiä, henkilövalintoja ja hyväksyttiin toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2014.

Syyskokouksen päätöksen mukaisesti jäsenmaksua korotetaan yhdellä eurolla. Vuoden 2014 jäsenmaksun suuruus tulee olemaan 18 euroa. Kokousväki valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi toiselle kaudelle FM Andreas Koiviston. Erovuorossa olleet johtokunnan jäsenet Jukka Hako, Veli-Paavo Pentikäinen, Marianne Träskman ja Kati Tyystjärvi valittiin uudelleen vuosiksi 2014-2015. Muut johtokunnan jäsenet ovat Pietari Jääskeläinen, Paula Lehmuskallio, Marika Stam ja Jarmo Tiukkanen.


Vantaan kaupunginmuseon tutkijat Mari Immonen ja Anna Kangas kertovat Kolmekutosesta sekä museon projektista Rock´n Vantaa. Kuva Riiina Koivisto 2013.

VANTAA-SEURAN KUULUMISIA KESÄN LOPULLA

Yhdistyksen kesätapahtumat ovat perinteisesti painottuneet Kirkonkylään. Kesäkeskiviikkoisin, kesäkuun alusta elokuun loppuun pyörivät kirkon ympäristössä kulttuurikävelyt ja Myllyillat. Epävakaisen kesäkuun myötä kävelyillä ja Myllyilloissa nähtiin melko vähän yleisöä, mutta heinäkuu oli vilkkaampi.

Kirkonkylässä on järjestetty opastuksia myös ruotsiksi ja englanniksi. Lasten seikkailukierrokselle osallistui huima määrä lapsia – yli 30 innokasta etsi ”Nimismiehen vaimo Sigridin” kanssa kadonneita verorahoja.

Kirkonkylän lisäksi toimintaa on ollut lännempänä, kotiseututalo Övre Nybackassa. Övre Nybackan uudelleen käyttöönottoa juhlittiin toukokuun lopulla.  Övren avoimia ovia on vietetty joka kuun ensimmäinen tiistai. Övre Nybacka on kiinnostanut lähiseudun asukkaita ja avoimien ovien yhteydessä talossa on ollut runsaasti kävijöitä. Elokuun avoimien ovien yhteydessä järjestetty tutustuminen Mårtensbyn arkeologiselle kaivauspaikalle houkutteli paikalle peräti viisikymmentä kuulijaa.

Syksyä kohden

Kirkonkylässä jatkuvat kulttuurikävelyt ja Myllyillat elokuun loppuun saakka. 14.8., 21.8. ja 28.8. on vielä mahdollista tulla laulamaan yhteislauluja. Viimeisen kulttuurikävelyn yhteydessä 28.8. järjestetään myös viittomakielellä opastettu kulttuurikävely.

Kulttuurikävelyt >
Myllyillat >

Syysretki järjestetään rakennusperintöpäivien yhteydessä, sunnuntaina 8.9. Silloin tutustumme kävellen ja oppaan johdolla Vantaankosken kulttuurimaisemaan.

Syys-lokakuussa Aikuisopistossa järjestetään Vantaan historiaa käsittelevä luentosarja, joka keskittyy tällä kertaa Vantaan kyliin. Aikajanalla kuljetaan esihistorialliselta ajalta nykyaikaan.

Tervetuloa mukaan!


ÖVRE NYBACKAN ENSIMMÄISESSÄ ASIAKASTILAISUUDESSA JUHLITTIIN SYNTYMÄPÄIVIÄ

Maanantaina Övressä pidettiin ensimmäinen asiakastilaisuus yli kolmeen vuoteen. Juhlien sankari oli Tom Rosenström, jonka isä ja isoisä asuivat talossa aikoinaan. Helsingin Sanomat oli paikalla tekemässä juttua.

Lue Hesarin juttu >


TAGIT ON PUTSATTU POIS MYLLYN KYLJESTÄ


Myllyn murrossa tuhottu ikkuna-aukko (vas.) on korjattu ja seinäkin on jälleen siisti. Kuva Susanna Eklund 2013.

Keravanjoen rannalla Helsingin pitäjän kirkonkylän kohdalla seisoo myllyvanhus.  Myllyn seiniin, oviin ja ikkuna-aukkoihin ilmestyy säännöllisesti uusia tageja ja muita töhryjä. Viime vuoden elokuussa myllylle myös murtauduttiin ikkuna-aukon kautta. Rapistunut maali, repsottava ikkuna-aukko ja sotkut seinillä antoivat myllystä surkean vaikutelman.

"Joka viikko, kun saavumme paikalle tekemään myllyiltajärjestelyjä, joudumme jännittämään miltä myllyllä näyttää", valittelee Vantaa-Seuran puheenjohtaja Andreas Koivisto.

Kesän kolmannen Myllyillan osanottajia odotti kuitenkin maalin tuoksu ja ehjät ikkunakarmit. Tagit olivat piilossa ja tilalla uusi maali. Ehostuksesta vastasi rakennuksen omistava Vantaan kaupunki.

"Ero edellisviikkojen näkyyn on valtava. Nyt on kiitettävä Vantaan kaupunkia siitä että löytyi tahtoa huolehtia vanhasta rakennuksesta", kehuu Koivisto.

Myllyn uutta ilmettä pääsivät ihastelemaan ensimmäisenä ruotsinkielisen yhteislauluillan osanottajat. Kaunis kesäilta houkutteli paikalle runsaasti yleisöä. Myllyä ehtii vielä ihastelemaan, sillä Myllyillat jatkuvat joka keskiviikko elokuun loppuun saakka. Myllyiltoihin on aina vapaa pääsy.

Ensimmäiset tiedot Kirkonkylänkosken myllystä löytyvät 1500-luvulta. Mylly on saattanut olla koskessa kauemminkin. Myllyn kiviparien muistetaan jauhaneen erityisesti ruista. 1900-luvun alkupuolella mylly tuotti myös sähköä Kirkonkylään. Viimeiset jauhot jauhettiin myllyllä vuonna 1965.

Lisätty 20.6.2013

VANTAA-SEURA VUOKRAA ÖVRE NYBACKAN


Kuva 2013 Susanna Eklund.

Reilun kolmen vuoden tauon jälkeen Vantaanlaaksossa sijaitseva Kotiseututalo Övre Nybacka palaa kokous- ja juhlakäyttöön. Tilaisuuksien järjestäminen Övre Nybackassa on pian mahdollista, sillä kaupunki on vuokrannut talon Vantaa-Seuralle. Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus käsittää päärakennuksen alakerran ja navettarakennuksen yläkerran, joka on kunnostettu tanssitilaksi.

Juhla- ja kokouskäytön lisäksi Vantaa-Seura aikoo järjestää Övre Nybackassa erilaisia kotiseutuun ja kulttuuriin liittyviä tilaisuuksia.

Talon vuokraustoiminta käynnistetään sunnuntaina 26.5.2013, jolloin paikalla järjestetään ensimmäinen Avoimet ovet -tapahtuma. Silloin avautuvat myös uudet Övre Nybackan toiminnasta ja vuokrauksesta kertovat internetsivut. Parhaillaan hoidetaan tulevaan toimintaan liittyviä lupa-asioita ja siivotaan taloa edustuskuntoon.

Övre Nybacka on Vantaanlaaksossa sijaitseva vanha kantatila, jonka päärakennuksen vanhimmat osat ovat todennäköisesti 1700-luvulta. Tila on kokonaisuudessaan erinomainen esimerkki tyypillisestä talonpoikaisesta rakennusperinteestä. Maataloudesta kertova pihapiiri on yksi Vantaan parhaiten säilyneistä kokonaisuuksista. Vantaan kaupunki osti tilan itselleen yli 30 vuotta sitten.

Lisätty 6.5.2013


BLOGISSA IDENTITEETISTÄ JA vANTAA-NIMESTÄ

Vantaa-Seura on perustanut blogin!

Ensimmäisessä kirjoituksessa puheenjohtaja Andreas Koivisto ottaa osaa Vantaalla vellovaan identiteettikeskusteluun. Kirjoitelma kannattaa käydä lukemassa, sillä Koivisto kertoo Vantaa-nimen taustasta ja tuo nimestä esiin lähes unohtunutta tietoa.

Blogi löytyy osoitteesta koukussakotiseutuun.blogspot.fi


PULA-AJAN HÄÄVALMISTELUT JA MUITA TARINOITA VANTAALTA

Vantaa-Seura on ollut tekemässä vantaalaisiin ja Helsingin maalaiskunnan aikaisiin muistoihin liittyviä kuunnelmia. Talteen on saatu mukaansatempaavia tarinoita, jotka kenties unohtuisivat pian. Kuunnelmissa voi esimerkiksi kuulla millaista oli elämä maatilalla Veromiehenkylässä 1920-luvulla, miltä näyttivät sota-ajan pommitukset, miltä tuntui seurata olympiamaratonia Kirkonkylässä tai minkälaiset olivat pula-ajan häävalmistelut.

KÄY KUUNTELEMASSA >

Kuunnelmat ovat nyt käytössä Äänipalvelu Sävelsirkussa. Sävelsirkku on ääneen perustuva laite ja sitä käytetään kuntouttavassa vanhustentyössä. Palvelu on käytössä jo yli 150 vanhustenkeskuksessa eri puolella Suomea ja Vantaalta niitä löytyy kymmenen.

Kuunnelmat perustuvat vantaalaisten omiin muistoihin ja näkemyksiin paikkakunnalla eletystä elämästä. Muistot kerättiin talteen erikseen perustetussa muisteluryhmässä.

- Perustimme syksyllä Koivukylän vanhustenkeskukseen muisteluryhmän, jossa ikäihmiset muistelivat elettyä elämää kotiseudullaan. Tarinat nauhoitettiin ja niistä koostettiin käsikirjoitus, jonka luimme nauhalle studiossa yhdessä Riinan kanssa, kertoo kuunnelmille toisen äänen antanut Vantaa-Seuran kulttuurituottaja Susanna Eklund.

Kuunnelmien aiheet kattavat koko ihmisen elämänkaaren. Mukana on myös muistoja vantaalaisista merkkihenkilöistä. Ajallisesti kuunnelmat ulottuvat pääasiassa 1920-luvulta 1950-luvulle.

- Projektin toteuttajina meille ei ollut ainoastaan tärkeää saada talteen vanhoja muistoja vaan järjestää mielekästä toimintaa ikäihmisille sekä  jakaa heidän muistojaan. Toivomme, että esimerkkimme innostaa perustamaan vastaavia muisteluryhmiä myös muualle. Hienoa olisi, jos myös koululaitos hyötyisi näistä tarinoista, pohtii Eklund.

Marraskuussa 2012 tehtiin ensimmäinen kuunnelma vantaalaisista jouluperinteistä.

Kuunnelmat ovat tehneet yhteistyössä Vantaa-Seura ry, Koivukylän vanhustenkeskuksen avoin päivätoiminta ja Audience First. Hanketta on tukenut Uudenmaan kulttuurirahasto.

Lisätty 10.4.2013


HÅKANSBÖKEN KARTANO ANTOI HIENOT PUITTEET KEVÄTKOKOUKSELLE


Puheenjohtaja Andreas Koivisto kertoo Håkansbölen historiasta. Kuva Riina Koivisto 2013.

Kevät on sääntömääräisten kokousten kulta-aikaa, mutta kaikkia kokouksia ei vietetä yhtä tunnelmallisessa miljöössä kuin yhdistyksemme kokousta eilen.

Tilan historia ulottuu 1540-luvulle, mutta kartanon nykyinen päärakennus on nuorin ja ainoa jugendtyylinen kartanorakennus Vantaalla. Se on valmistunut vuonna 1906. Kartanon nykyisen ilmeen suunnitteli Armas Lindgren, joka suunnitteli myös Kansallismuseon rakennuksen kahden muun kuuluisan suomalaisen arkkitehdin, Herman Geselliuksen ja Eliel Saarisen, kanssa. Kartanon sivurakennukset ovat nykyistä päärakennusta vanhempia.

Vuodesta 2005 Håkansbölen kartano on ollut Vantaan kaupungin omistuksessa. Kartanoa hallinnoiva kaupunginmuseo on usean vuoden ajan konservoinut ja entisöinyt kartanon irtaimistoa, joka on osittain tarkoitus sijoittaa takaisin kartanoon kunhan huonetilat on saatu kunnostettua. Puiston kunnostustyöt valmistuivat pari vuotta sitten.

Lisää kartanon kunnostuksesta kaupungin sivuilla >

Kevätkokouksen anti

Ennen kokousta osallistujilla oli mahdollisuus tutustua kartanon historiasta ja rakennustaiteesta kertovaan näyttelyyn. Andreas Koivisto kertoi kartanon historiasta, Jukka Hako sen päätymisestä kaupungin omistukseen ja Kati Tyystjärvi kartanon merkityksestä Hakunilan alueen asukkaille.

Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Erkki Tapola ja sihteerinä yhdistyksen sihteeri Riina Koivisto. Kokouksessa käytiin läpi ja hyväksyttiin sääntömääräiset asiat: toimintakertomus ja tilinpäätös sekä toiminnantarkastajien lausunto. Edelliselle johtokunnalle myönnettiin vastuuvapaus.

Kiitokset kaikille kokoukseen osallistuneille!

Lisätty 26.3.2013


PUHEENJOHTAJAT TENTISSÄ

Jukka Hakon ajatuksia puheenjohtajuudesta

Toimit yli 30 vuotta Vantaa-Seuran puheenjohtajana. Olet nähnyt aitiopaikalta yhdistyksen kasvun ja muutoksen. Millä tavoin yhdistys on muuttunut?
Yhdistyksen toiminta on muuttunut yhä ammattimaisempaan suuntaan, kun yhdistyksen arkea pyörittää kaksi osa-aikaista työntekijää. Tämä on ollut mahdollista, koska toiminta ja tulopohja ovat laajentuneet. Yhdistys on muuttanut kahdesti nimeään. Viimeisin muutos Vantaa-Seuraksi oli ilmeisen onnistunut, koska jäsenmäärä on yli kaksinkertaistunut yli 400:aan jäseneen muutamassa vuodessa.

Mitä on erityisesti jäänyt mieleen puheenjohtajakausiltasi?
Vantaankosken viilatehtaan pelastaminen on jäänyt mieleen. Varasin nuorena miehenä reippaasti ajan maaherra Jacob Södermanilta ja luovutimme yhdistyksen nimissä viilatehtaan suojelua koskevan esityksen. Viilatehdas välttyikin purkamiselta. Yhdistyksen 50-vuotisjuhla jätti myös hienot muistot. Oli upeaa nähdä salin täydeltä yhdistyksen jäseniä ja ystäviä sekä kaupungin johtoa nauttimassa vantaalaisuudesta.

Mikä sai sinut tekemään päätöksen luopua puheenjohtajuudesta?
Elämä on luopumista. Päätin jo useita vuosia sitten, että luovutan tehtävän nuoremmalle polvelle pian yhdistyksen 50-vuotisjuhlan jälkeen. Esitin itse seuraajaani kokouksessa. Andreas Koivistosta yhdistys saa Vantaaseen sitoutuneen sekä kaupungin historiaa ja kulttuuria tuntevan puheenjohtajan.

Mitä eväitä haluat antaa Andreakselle uuteen tehtävään?
Kun yhdistyksellä on palkattua työvoimaa, on taloudesta pidettävä aina tarkkaan huolta.

Mitä vinkkejä puheenjohtajan tehtävän hoitamiseen sait aikoinaan sinua edeltävältä puheenjohtajalta, kotiseutuneuvos Lauri Leppäseltä?
Sain rohkeutta, uskallusta ja tietoa  kehua ja arvostaa Vantaan historiaa. Olen saanut Lauri Leppäseltä kaiken mahdollisen tuen toimintaani.

Sinut valittiin yhä Vantaa-Seuran johtokuntaan. Mihin haluat vaikuttaa tai mitä asioita koet tärkeiksi johtokuntatyössä?
Tulen omalta osaltani antamaan tukeni uudelle puheenjohtajalle ja henkilökunnalle heidän työssään. Toivon, että voin olla Vantaa-Seurassa jonkinlaisena aktiivina niin kauan kuin henki pihisee.

Tutustutaan Andreas Koivistoon

Kuka olet, missä ja milloin syntynyt?
Olen Andreas Koivisto ja syntynyt vuonna 1978, jolloin asuimme Vantaan Satomäessä.

Olet neljännen polven vantaalainen. Mistä sukusi on tullut tänne?
Kuten aika monissa suvuissa, niin yhteyksiä on laajalle. Ne haarat, jotka ovat Vantaalle päätyneet ovat kuitenkin tulleet tänne läntiseltä ja itäiseltä Uudeltamaalta.

Vantaalla kotiseuturakkaus kohdistuu usein tiettyyn asuinalueeseen koko kaupungin sijasta. Miten on omalla kohdallasi?
Kotiseuturakkautta on niin monessa tasossa. Alimmalla tasolla on tietenkin oman asuinalueen ja lähiympäristön rakkaus, mutta kun siitä siirrytään seuraavalle tasolle ollaan jo koko Vantaan kaupungin alueella. Vantaalla riittääkin hienoja ja mielenkiintoisia paikkoja sekä idässä, lännessä että pohjoisessa. Sitä mukaan kun eri alueisiin ehtii tutustua paremmin, niin se kotiseuturakkauskin samalla herää. 

Mikä on lempipaikkasi Vantaalla? Mikä Vantaassa on parasta?
Lempipaikkani Vantaalla on kuitenkin siellä kotinurkilla Keravanjoen rannalla Stenkullan vanhan kivisillan ympäristössä. Se kuvaa myös sitä, mikä on Vantaassa parasta, eli täällä yhdistyy kaupunkilaisuus ja maalaismaisema. Vantaalta löytyy kaikki tarvittavat palvelut mitä suuremmissakin kaupungeissa on, mutta samalla täältä löytyy maalaisidyllejä, jotka rauhoittaa mielen.

Oletko aktiivinen Vantaa-Seuran lisäksi jossain muussa järjestössä tai yhdistyksessä?
Kyllä olen. Päälimmäisenä on kotikulmieni urheiluseura Maarinkunnaan Kilpa, jonka puheenjohtajana toimin myös.

Sanoit puheessasi syyskokouksessa, että ”on suuret saappaat täytettäviksi”. Moni jäsenistämme varmasti tuntee samoin. Mitä haluaisit sanoa heille?
Heille voisin sanoa, että onneksi jalkani on aika pienet, joten toivon niiden mahtuvan Jukankin saappaisiin. Vakavasti puhuen, niin olen ihaillut miten hyvin yhdistys toimii ja miten hyvin kaikki on aina järjestetty. Yhtä korkean tason säilyttäminen tuo väistämättä paineita. Jukka on kuitenkin luvannut pysyä tukena tässä vieresä tämän alkuajan, joten uskon ja toivon että siirtyminen sujuu aika sutjakkaasti ja helposti.

Minkälaiseksi koet tulevan roolisi yhdistyksemme puheenjohtajana?
Ensisijassa koen, että suurin tehtävä on ylläpitää toimintaa ja katsoa, että kaikki pysyy yhtä hyvänä ja korkealaatuisena kuin ennenkin. Sitten kun olen päässyt kunnolla sinuksi kaiken vanhan kanssa, niin voi miettiä jos voisi lähteä kehittämään yhdistystä johonkin tiettyyn suuntaan tai keksimään jotakin uutta. Näissä asioissa pitää kuitenkin olla realistinen ja katsoa mihin kaikkeen yhdistyksen resurssit riittävät eikä lähteä haukkaamaan liian isoa palaa.

Mikä Vantaa-Seurassa on parasta?
Jos jokin tietty osa-alue yhdistyksen toiminnasta pitää valita, niin valitsen seuran vuosijulkaisun Helsingin pitäjän. Siinä talletetaan Vantaan seudun historiaa ja tapahtumia korkealaatuisten artikkelien avulla joka vuosi. Tämä on aivan ainutlaatuista ja todella tärkeää työtä. Näiden kirjojen avulla tieto seudun menneisyydestä säilyy myös jälkipolville. Kirjojen lisäksi toki pidän erittäin hienona kaikkia seuran järjestämiä eri tapahtumia ja retkiä.

Mikä mielestäsi on yhdistyksemme rooli tämän päivän Vantaalla? Minkälaisen haluaisit yhdistyksen roolin olevan?
Yhdistyksellä on mielestäni parikin tärkeää roolia. Yksi on tallentaa seudun historiaa, se toteutuukin mallikkaasti vuosikirjamme ansiosta. Toinen on lisätä kotiseudun tunnettavuutta kaupungissa. Tässä on paljon haastetta, sillä Vantaa on kasvava kaupunki ja ollut sitä jo kauan Se tarkoittaa, että tänne on muuttanut paljon uusia ihmisiä. Vantaalla puhutaan usein juurettomuudesta. Seuran roolina onkin auttaa sekä uusia että vanhoja kaupunkilaisia tuntemaan omat sekä kotiseutunsa juuret ja kertoa Vantaan hienosta menneisyydestä, unohtamatta tietenkään upeaa nykyisyyttä.

Mitä kehitettävää yhdistyksessä ja sen toiminnassa mielestäsi on?
Vaikka yhdistys onkin kasvanut viime vuosina paljon, niin se voisi tavoittaa vantaalaisia vielä paremmin. Pitää miettiä erilaisia tapoja miten tässä voisi onnistua.

Lisätty 16.1.2013


VANTAA-SEURAN PUHEENJOHTAJA VAIHTUI!

syyskokous
Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta! Vantaa-Seuran entiset puheenjohtajat Jukka Hako ja Lauri Leppänen sekä vasta valittu Andreas Koivisto kaupungintalolla. Kuva Riina Koivisto 2012.

Tiistaina 18.12.2012 pidettiin historiallinen syyskokous, jossa kuultiin yhdistystä yli 30 vuotta johtaneen Jukka Hakon toteavan: "Hyvät ystävät, nyt tässä yhdistyksessä vaihdetaan puheenjohtajaa. Kapula on annettava nuorempien käsiin." Hako ehdotti seuraajakseen arkeologi Andreas Koivistoa, jonka syyskokous hyväksyi uudeksi puheenjohtajaksi.

Koivisto on neljännen polven vantaalainen ja tehnyt paljon tutkimustyötä Vantaalla. Hän on kotoisin Hakkilasta ja asuu tällä hetkellä Jokiniemessä. Koivisto on ollut kiinnostunut Vantaan asioista jo pikkupojasta lähtien ja pitääkin puheenjohtajuutta kunniatehtävänä.

"On isot saappaat täytettäviksi, mutta yritän parhaani" totesi uusi puheenjohtaja viitaten Jukka Hakon ansiokkaaseen kauteen puheenjohtajana.

Vaihdos nostatti paikalla olleiden tunteet pintaan. Hako on ollut erittäin pidetty persoona ja vahva, luotettu johtaja. Vantaa-Seura ja erityisesti sen julkaisu- ja retkitoiminta on Hakon ohjauksessa kehittynyt huimasti. Jukka Hako ei jätä yhdistystä kokonaan vaan jatkaa johtokunnassa Koivistolta vapautuneella paikalla.

"Yritän olla yhtä hyvä Andreakselle kuin Lauri [Leppänen] oli aikoinaan minulle" sanoi Hako.

Ennen syyskokousta saimme kuulla kaupunginjohtajan Kari Nenosen katsauksen Vantaan ajankohtaisiin asioihin. Kokouksessa erovuorossa olleet johtokunnan jäsenet valittiin uudelleen kaudeksi 2013-2014. Johtokuntaan kuuluu vuonna 2013 seuraavat henkilöt: Andreas Koivisto pj., Jukka Hako, Pietari Jääskeläinen, Paula Lehmuskallio, Veli-Paavo Pentikäinen, Marika Stam, Jarmo Tiukkanen, Marianne Träskman ja Kati Tyystjärvi.

Kiitämme lämpimästi Jukkaa ja toivotamme Andreakselle onnea!

Lisätty 19.12.2012