Tapahtumakalenteri

ma 25.5. klo 16–20 Talkoot  Kirkonkylän myllyllä

ke 3.6. - 26.8. Kulttuurikävelyt ja myllyillat

ma 1.6.  Avoimet ovet Övre Nybackassa ja iltakävely  Mårtensbyn Lillaksen kaivauspaikalle

ma 6.7. Avoimet ovet Övre Nybackassa

ma 3.8.  Avoimet ovet Övre Nybackassaja iltakävely Vantaan koskelle

 

 

 

 


 

Yleisökaivauksilla etsittiin jälkiä esi-isistä

Vantaa-Seura järjesti viimeksi heinäkuussa 2012 arkeologiset yleisökaivaukset Vantaan kaupunginmuseon kaivauksilla Mårtensbyssä, Lillasin kylätontilla. Vapaaehtoiset kaivajat pääsivät kokeilemaan arkeologin työtä ammattilaisten ohjauksessa. Lillasin tontilta etsittiin historiallisella ajalla autioituneen kylätontin jäänteitä.

Kaivauspaikalla suoritettiin tutkimuksia jo viime kesänä. Kohteen arvellaan olleen asutun jo 1350-luvulta alkaen. Tonttimaa on autioitunut tuntemattomasta syystä joskus 1700-luvulla. Tiedetään, että 1500-luvulla paikalla asui varakas talonpoikaispurjehtija Göran Bonde ja myöhemmin hänen perillisensä. Yleisökaivausten aikaan kaivettiin pääasiassa alueen nuorimpia asutusvaiheita, jotka ajoittuivat 1600- ja 1700-luvulle.

Kuva Riina Koivisto 2012
Kaikki löydöt otettiin tarkasti talteen. Kuva Andreas Koivisto 2012.

Jokainen kaivauspäivä aloitettiin tutustumalla löytöihin, sillä eri löytöryhmien tunnistaminen vaatii kokemusta. Esittelyiden myötä saimme huomata, että kaivauksilta oli ehditty tehdä runsaasti hienoja löytöjä. Esittelyn jälkeen kukin kaivaja pääsi aloittamaan maan kuopsuttamisen kaivausvälineenä toimivalla lastalla eli pelkalla.

Viikon aikana kaivauksilla työskenteli lähes parikymmentä vapaaehtoista. Suurin osa osallistujista oli kaivauksilla ensimmäistä kertaa, vaikka tänä vuonna yllättävän monella oli takanaan alan opintoja tai kaivauskokemusta. Yhdelle kimmokkeena kaivauksille osallistumiseen oli  tavoite oppia tunnistamaan luuta, toinen halusi tietoa suvun historiasta ja kolmas ei halunnut jättää tilaisuutta käyttämättä, kun oli lomaa ja kaivaukset lähellä. Espoolainen Ritva Snabb oli kaivauksilla esi-isien jäljillä.

- Oikeastaan kaikki sai alkunsa vanhoista valokuvista. Valokuvat johtivat sukututkimukseen ja nyt kiinnostus on siirtynyt enenevässä määrin arkeologiaan. Yksi sukuhaaroista on peräisin kivenheiton päästä kaivausalueelta, kertoi Ritva.

Kaivaminen vaatii välillä kummallisia työasentoja eikä maalajien mukaan kaivaminen, kaivetun maan seulominen ja löytöjen erottaminen ole aina helppoa. Vapaaehtoiset kaivajat pitivät kokemusta kuitenkin mielekkäänä ja kaivauspäivä tarjosi yllätyksiä.

- Tämä on hyvin myönteinen kokemus eikä ole tarvinnut pettyä. Se minut yllätti, että heti maanpinnasta voi löytää historiallista tavaraa, tuumasi vantaalainen Virpi Ukkonen.

Kaivajat pääsivät kaivamaan vanhan kellarin jäänteitä, päärakennusta ja sen uunin kulmaa sekä toistaiseksi tunnistamatonta rakennusta. Välillä kaivettiin myös koekuoppia. Kaivauksilta tehdyt runsaat löydöt olivat yleensä hajonneiden tai aikoinaan kadonneiden esineiden katkelmia. Esiin tuli muun muassa ikkunalasia, lasiesineiden paloja, keraamisten astioiden paloja, rautaesineiden katkelmia ja liitupiippujen palasia.

Vantaa-Seura järjesti yleisökaivaukset nyt kolmatta kertaa. Kaivaukset olivat osa yhdistyksen jäsenilleen tarjoamaa kesäohjelmaa. Kaivauksille osallistuminen oli ilmaista Vantaa-Seuran jäsenille, muille osallistuminen maksoi 5 euroa päivältä. Kaivauksille oli pakollinen ennakkoilmoittautuminen. Kaikki kaivauspaikat täyttyivät nopeasti, eivätkä kaikki halukkaat päässeet mukaan kaivauksille. Tänä vuonna ennakkoon ilmoittautuneille järjestettiin kaivauksiin perehdyttävä luento eli kaivauskurssi.

Kuva Riina Koivisto 2012
Vapaaehtoiset kaivamassa esiin asuinrakennusta. Taustalla rakennusta lämmittäneen uunin rauniot. Kuva Riina Koivisto 2012.